19. tammikuuta 2018

RED FAUX FUR COAT

Aaaaand I'm in love. 

En käsitä miten alun perin epäröin ja harkitsin tämän takin hankintaa tilaustani sovitellessani. Se oli mulla viime viikonloppuna mukana Kuhmossa, ja pohdin sielläkin että no, otanko tän vai en. Tuli kiireinen lähtö Ouluun (kuten mulla aina ja ikuisesti kaikki mahdolliset lähdöt joka ikiseen maailman kolkkaan..) ja kiireessä nappasin tämän mukaan. No, nopea päätös kannatti. Hiihtelin tämä päällä pitkin Oulun katuja ja ihastuin tähän hetki hetkeltä enemmän, ja täydentäähän tää kivasti mun epäkäytännöllisten takkien kokoelmaa ;) Ei vaan, tää on ihanan freshiä vaihtelua ainaiselle vaaleanpunaiselle, johon oon kyllä jumiutunut ihan täysin! Ja kohta vielä kauppoihin posahtaa kunnolla kaikki pastelliset kevät- ja kesäunelmat, voi kauhistus. Se on mun menoa se.

Mutta ihan tosipuheessa, oon tällä viikolla suorittanut todellisen vaatekaapin siivouksen. Kävin koko vaatehuoneen kaikki vaatteet läpi, ja yritin rankalla kädellä heivata sieltä pois jutut, joita en enää käytä. Sellaisetkin jutut, jotka on ihan kivoja, mutta eivät vaan saa käyttökertoja. Paljonhan sitä tavaraa lähti, mutta aina voisi vielä parantaa. Siispä ajattelin varata kirppispöydän hieman keväämmälle ja käydä vielä ennen sitä nuo rytkyt uudelleen läpi. Ja kengät, asusteet sekä sisustusjututkin. En ihan totta tarvitse mitään uutta, ja ihan kauhistuttaa tuo tavaran määrä. Oon lukenut paljon inspiroivia postauksia minimalistisemmasta tyylistä sekä erilaisista kapselivaatekaapeista, ja vaikka tiedänkin ettei sellaiset mulla koskaan toimisi, niin ihailen heitä jotka siihen pystyvät. Se mihin mä pystyn, on pohtia omia kulutustottumuksiani ja vähentää shoppailua. Asia erikseen onkin sitten oikeaan tarpeeseen ostaminen. Tavaravuorta katsoessani luulen, ettei sitä oikeaa tarvetta tule mulla seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen..

tekoturkistakki Missguided
mekko Zara
laukku River Island
nilkkurit Seppälä

Saatiin nämä kuvat räpsäistyä pienestä lumisateesta huolimatta, ja ketään tuskin yllättää että parkkeerasin itseni heti ensimmäisen vastaantulevan vaaleanpunaisen talon eteen. Ehkä pitäisi vähentää tätä ennalta-arvattavuutta jotenkin.. Mutta hei, suurin osa asusta oli musta! Tuon mekon löysin Zaran aleista, ja se on ehkä maailman kivoin! Simppeli suora malli, miellyttävä kangas, ja katseen kiinnittävänä yksityiskohtana upeat liehuhihat. En muista että olisin pitkään aikaan mitään vaatetta niin paljon hehkuttanut kuin tuota simppeliä mustaa mekkoa. Paitsi ehkä alesta bongaamiani Calvin Kleinin kalsareita eilen :DDDD

Nämä on myöskin ihan ekoja kuvia ilman ripsipidennyksiä. Moisia turhakkeita en oo jaksanut viime aikoina miettiä, ja näillä itkun määrillä eivät toki pysyisikään. Pitkästä aikaa mun kasvoilla oli sentään meikkiä tuolloin.

Kaiken tän pinnallisen hömpän lopuksi kerron vielä pikaiset kuulumiset. Juuri kun luulin ettei mikään voi mennä pahemmaksi ja tulla enempää vastoinkäymisiä, niin elämä päätti näyttää miten väärässä olin jälleen kerran. Oon tässä listannut kuluneiden kolmen viikon tapahtumia, enkä käsitä miten kaikki tämä on edes mahdollista. Ensin kamala perjantai, jolloin olin todella huolissani kahdesta perheenjäsenestäni. Sitten kaikki muu, joka vei pohjan kaikelta. Oon laskenut huolissani kuinka moni ihminen aivan lähipiiristä on ollut sairauslomalla, ja ollut heistä valtavan huolissani oman jaksamiseni lisäksi. On sattunut niin paljon pahaa. Tämä viikko alkoi suru-uutisilla, kun poikaystäväni ukki nukkui pois. Eilen tuli taas huonoja uutisia, kun minun mummini joutui sairaalaan, ja on yhä tiedottomassa tilassa. Tilanne ei näytä hyvältä, ja pahimpaan täytyy valmistautua. Kerrottuani tästä rakkaalle ystävälleni, kuulin kuinka heidänkin lähipiiriinsä oli tullut suru-uutisia samana päivänä. Kun Esko eilen illalla palasi työmatkaltaan, olin aivan valmista kauraa pillahtamaan itkuun. Ja siinähän minä sitten kainalossa vollotin hyvän tovin. 

Tällä viikolla tosiaan aloitin harjoittelun keskiviikkona. Harjoittelun ohjeellinen suoritusaika on 3-4 viikkoa, ja minä aion paukuttaa sen 8 päivän sisällä. Kevyt paluu arkeen siis. Mutta tämä on nyt pieni pakko, mikäli aion sen keväällä suorittaa. Aloitan uudessa paikassa työt helmikuussa, joten aikaraja tulee vastaan. Tulevat kaksi viikkoa suoritan harjoittelua tiistait, keskiviikot ja torstait, ja olen töissä opettajana maanantait ja perjantait. En tiedä uskallanko edes kirjoittaa, mutta teen samalla myös kaupassa hommia viikonloppuisin silloin tällöin (äiti ja kaverit älkää hermostuko..). Mulla on myös jatkon kannalta viikonlopuksi pohdittavaa, mutta ehkä joudun nyt oikeasti ajattelemaan itseäni, kun jo nämäkin jutut kuulostaa niin hurjilta. Ensimmäinen päivä arkea oli ahdistavaa, ja mietin tulenko koskaan enää olemaan kuin ennen. Tuntui, kuin kaikki ympärilläni olisi pysynyt ennallaan, ja minä olisin muuttunut. Hymyileminen oli vaikeaa. Tänään opetin päivän itse, ja poikaystävä totesi mun kuulostavan jo ihan omalta itseltäni. Olin innoissani, suunnittelin oppitunteja, nautin ajasta lasten kanssa. Ihan mahtava päivä, joka toi mulle paljon onnistumisen fiiliksiä ja tällä hetkellä tarvitsemaani itsevarmuutta.

Tässä vielä biisi, joka koskettaa tällä hetkellä kovasti. Kuunnelkaa.



Mitä tuumaat asusta?

Ihanaa viikonloppua 

14. tammikuuta 2018

STREETS OF VALLETTA + COMINO CAVES | MALTA

Vuoden vaihtumisen jälkeen pyörii haaveissa myös muutama matka tulevalle vuodelle. Niistä haaveillessa törmäsin vielä julkaisemattomiin otoksiin minun ja  Emilian viime toukokuun Maltan reissulta, ja nämä olivat omiaan nostattamaan reissukuumetta entisestään. Oon käynyt Maltalla kaksi kertaa, ja lähtisin milloin vain uudestaan! Kauniit rakennukset, turkoosi vesi, lämpö, hyvät shoppailumahdollisuudet, upeat maisemat ja rannat.. Malta on vaan niin  Me päästiin lomallamme tutustumaan sopivasti ranta- sekä kaupunkielämään, eli ihan täydellinen paketti kaikkea. 

Nyt tekin pääsette tämän postauksen kautta fiilistelemään viimeisiä kuvia Maltalta! Pikkuisella kujalla otetut kuvat minusta ovat Vallettasta, Maltan pääkaupungista. Lisäksi pääsette seuraavien kuvien myötä kanssani tutkimaan speedboatilla Cominon upeita kallioita ja luolia! Pari kuvaa on lipsahtanut mukaan myös St. Juliansin kaupungista. 

En myöskään tule koskaan unohtamaan sitä, miten poltin ihoni tuolla pahemmin kuin koskaan, ja jouduin apteekista hakemaan voidetta pahoin tatuoinnin kohdalta palaneelle iholleni.. Tuon kohdan voi rintakehästäni osittain nähdä noista kujalla otetuista kuvistakin. 

Tulevalle vuodelle 2018 varattiin jo syksyllä ystävieni kanssa (koko 10 tytön porukka, huhuh ;) ) matka Espanjan aurinkoon toukokuulle, jolloin juhlitaan samalla toivottavasti edes osan meistä valmistumista. Lisäksi mahdollisesti jo keväämmällä tehdään yksi matka, kunhan asiat sen suhteen hieman selkenee. Odotan niin matkustelua, aurinkoa, rentoutumista ja sitä fiilistä, jonka vain matkustaessa saa ♥ 

Millaisia matkoja sinun tulevaan vuoteesi kuuluu, tai millaisista matkoista haaveilet? 

13. tammikuuta 2018

HEI

Hei. Viimein. 

Piilotin edelliset postaukset johtuen pienimuotoisesta someriepottelusta. Ymmärtänette varmaan. Tarkoitus oli meidän molempien mielestä pitää blogi prosessissa mukana, eli käsitellä asioita pintapuolisesti täälläkin. Kun kuulin miten meidän yksityisiä asioita on levitelty, en ole tästä itse enää samaa mieltä. Koen, että vaikeistakin asioista voi (ja haluan) puhua blogissa, mutta jossakin menee raja. Se että julkisesti täällä niistä kerroin kahden postauksen verran, ei silti oikeuta ketään levittelemään päättömiä tai vähemmän päättömiä asioita. Molempien mielestä täällä oli faktat näkyvillä sen pari päivää, joten sieltä ne on voinut halutessaan lukea. Piste. 

En tiedä tulenko asioista enempää tänne kirjoittamaan, mutta olen ollut tämänkin viikon saikulla lääkärin määräyksestä, ja kohdallani on pohdittu myös loppuunpalamisen mahdollisuutta. Kaiken jälkeen, molempien tehtyä virheitä, ollaan päätetty jatkaa yhdessä ja terapian tuella. Meidän rakkaus on vahva, ja meillä on yhä kaikki mitä hyvään ja terveeseen suhteeseen vaaditaan. Töitä tämä tulee vaatimaan eikä helppoa varmasti ole pitkään aikaan.



Ensi viikolla palaan töihin ja aloitan harjoittelun. Sairausloma tuli tarpeeseen, ja oon vetänyt reippaita 12h yöunia heräten vasta iltapäivällä. Oon levännyt, paljon. Lumin rally-toko -kurssi siirtyi kuukaudella neidin juoksujen takia. Meidän vauvastakin on siis tullut iso! Hui! 

 Tuntuu käsittämättömältä puhua täällä joistain rievuista kaiken muun myllerryksen keskellä, mutta tällä hetkellä näen sen ainoana vaihtoehtona mikäli haluan blogia kirjoittaa. Toki kun yksityisyyttä kaivataan, olisi mun pitänyt alussa miettiä mitä tänne kirjoitan, ja kirjoitanko mitään. Peiliin saan siis katsoa. Toisaalta ihmiset puhuu kaikesta huolimatta, joten ehkä perättömiä juoruja parempi on se että täällä on ollut faktat sen hetken luettavissa. Toisaalta, ketä kiinnostaa? Ihmiset juoruaa aina. Aina, milloin mistäkin. Uusia aiheita tulee aina, ja vanhat unohtuu. Tärkeintä on että itse tietää kuka on ja mitä tekee. Ja rehellisesti sanoen, en reilu viikko sitten kyennyt arvioimaan yhtään mitään. Olisi pitänyt. 

Mulla oli muitakin syvällisempiä postauksia luonnoksissa jo odottamassa, mutta tällä hetkellä en tiedä haluanko antaa itsestäni mitään pintaa syvemmältä.

Mutta ne rytkyt! Nää kuvat on aivan superrrrr vanhat, mutta samalla aika kivat! Tykkäsin näistä kuvista ja asusta tosi paljon, mutta en voi käsittää tuota kenkävalintaa. Ne ei sovi tähän asuun pätkääkään :D Oh dear.. Esimerkiksi mustat nilkkurit ois voineet olla ihan jees, ja verkkosukkiksetkin olisin kenties voinut jättää pois. Mutta pitihän niitä kokeilla minunkin. Muistaakseni kuvien oton aikaan olin kuumeessa, ja pärstä olikin justiinsa sen näköinen. That's why aurinkolasit. 

Mulla ois hirveesti inspiraatiota asuihin, mutta ei oo ollut aikaa ja jaksamista kuvailuun. Ehkä niitä arkisempia asuja ja lookkeja voisi alkaa tuoda tänne bloginkin puolelle, mitä ootte mieltä? Yleensä tulee kuvattua vain ne asut joista tosi paljon tykkään, ja arkena oon hyvin laiska tekemään naamalleni kummempia. Ripsipidennykset on olleet muutaman vuoden ajan suuri arjen pelastaja, mutta tällä hetkellä mulla ei ole niitäkään.



takki Zara
farkut BikBok
fishnets Nelly
neule Nelly
laukku Furla
korkkarit Anna Field

Kuinka moni huomasi, että banneri on vaihtunut? Mitä ootte siitä mieltä? Entinen oli todella vanha, joten vaihtelua kaivattiin siihenkin. En tiedä miten toistuu eri kokoisilla näytöillä, joten kertokaa jos näyttää hassulta! Haaveissa olisi hieman eri tyylinen banneri kenties hieman keväämmällä, mutta tämä voi nyt noudattaa bannerin virkaa hetken aikaa. Tältä pitäisi siis näyttää:





Ja hei; miten sun vuotesi lähti käyntiin? :)

Blog Design by Get Polished