12. maaliskuuta 2014

Mikä minusta sitten tuleekaan isona

Kun vuosi sitten täyttelin hakulomakkeita yliopistoon ja AMKiin, en uskonut kovinkaan vahvasti pääseväni ainakaan sinne, minne kaikkein eniten halusin. Pääsykoemateriaalit luokanopettajakoulutukseen eli minun ykkösvaihtoehtooni julkaistiin vasta maaliskuun lopussa, ja kirjallinen pääsykoe eli VAKAVA -koe oli toukokuun alussa. Mulla jäi lukeminen aivan liian viime tippaan, ja kauhulla kuuntelin miten monesti ihmiset yleensä lukee kyseisen kirjan läpi.. Itselläni se jäi pariin kolmeen kertaan.
 
Kirja oli haastava. Paljon vaikeita käsitteitä, jotka oli kuitenkin onneksi selitetty kirjan lopussa. Koko ajan piti etsiä sanaselityksiä, jotta ymmärsi mitä kirjassa edes sanottiin. Siitä ne jutut alkoivat pikkuhiljaa aueta, mutta ei usko omiin mahdollisuuksiin kasvanut. Tiesin hakijoita olevan paljon, ja tiesin joukkoon mahtuvan paljon ihmisiä jotka haluavat päästä sisään ihan täysillä. Myös minä kuuluin siihen joukkoon.
 
Kun pääsykoepäivä koitti, lähdin koekaupunkia kohti odottavaisin ja ahdistunein mielin. Meillä oli samana iltana Kuhmossa kansalaisopiston kevätjuhla, jonne minun piti myös ehtiä esiintymään ja vahtimaan meidän balleriinoja. Kokeessa piti hieman taktikoida, joissakin tehtävissä sai nimittäin miinuspisteitä vääristä vastauksista, eikä niihin siten kannattanut vastata ellei ollut aivan varma vastauksestaan. Koe oli aika vaikea. Joitakin kohtia tiesin täysin, mutta sitten oli myös niitä, joista ei ollut mitään hajua. Kokeesta jäi myös aika karmivat muistot, tajusin nimittäin että tulee sairaan kova kiire ajaa Kuhmoon että ehdin juhlaan, ja loppuaika menikin siihen että laskin penkkirivejä ja täytettyjä istumapaikkoja miettien mistä pääsen nopeiten alas, ja laskin sekunteja milloin voin singahtaa palauttamaan paperini. Ja siltikään en ehtinyt juhlan alkuun.
 
Voi sitä järkytyksen määrää, kun postiluukkuun kolahti kirje, jonka mukaan minut oli valittu valintakokeen  toiseen vaiheeseen eli soveltuvuuskokeisiin! Itse asiassa ne eivät pelottaneetkaan minua yhtä paljon kuin kirjallinen VAKAVA -koe. Soveltuvuuskokeissa kävin ensin yksilöhaastattelussa, johon oli pitänyt tehdä pieni essee aiheesta Minä opettajana tiettyjä kysymyksiä pohtien. Yksilöhaastattelu oli ihan mukavan rento tilanne, mutta minusta tuntui etten muistanut sanoa kaikkia tärkeitä asioita. Sen jälkeen suuntasinkin ryhmähaastatteluun, joka oli mielestäni täysi katastrofi. Monta päättäväistä nuorta naista, joilla kaikilla on asiaa ja jotka kaikki haluavat päästä sisälle kouluun. Meidän piti muodostaa tekstikorteista lauseita, tarkkaa aihetta en nyt muista. Jotain koulumaailmaan liittyvää. Täytyi pitää huoli, ettei itse ole päällepäsmärinä mutta saa äänensä kuuluviin. Alussa iski paniikki että enhän mä saa mitään sanottua! Oli pakko vain alkaa puhua ja samalla ottaa muut huomioon. Tilanne ei kyllä ollut mitenkään mukava, ja oon kuullut muilta jälkeenpäin samanlaisia mielipiteitä.
 
Olin Petruksen kanssa Kuusamossa kesälomareissulla, kun kotoa tuli puhelu, että minulle on saapunut kirje Itä-Suomen yliopistosta. Jännityksestä sekaisin pyysin isääni avaamaan kirjeen, ja niinhän sieltä tuli tieto että minut oli valittu koulutukseen 2. varasijalta!! :) Varasijoilta pääsikin tosi paljon porukkaa sisään, tietääkseni 15-20 ihmistä. Voi sitä riemun ja innosta hyppimisen määrää kun tajusi että unelma tulee todellakin toteutumaan! Tuntui aivan uskomattomalta, että hakijoita oli alunperin 1300 joista valittiin sitten 70 (+20, joilla matikka sivuaineena) ja minä mahduin siihen joukkoon!
 
Syyskuussa suuntasinkin kohti Joensuuta opintojen perässä. Aluksi kaikki oli yhtä kaaosta eikä yliopistoelämästä tajunnut yhtään mitään. Pikkuhiljaa kaikki alkoi selkiytyä, ja yliopistoelämä alkoi tuntua ihanalta. Uusia ihania ystäviä, bileitä, jossain välissä opiskelua.. ;) No ei vaan, kyllä täällä saa tosiaan opiskellakin! Tenttejä on kohtuu paljon, ja vaikka läksyä ei tule niin portfolioita ja oppimispäiväkirjoja saa olla vääntämässä jatkuvasti.
 
Kaikesta huolimatta voin tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella sanoa, että vaikeinta on ollut itse kouluun pääseminen. Tottakai välillä tenttikirjojen lukeminenkin on yhtä hepreaa, mutta opettajat laittaa yleensä mukavasti tenttiinlukutärppejä, joiden avulla osaa poimia tärkeimmät asiat. Oon ollut monen tentin kohdalla varma reputtamisesta, mutta ihme kyllä oon tähän mennessä kaikista päässyt läpi, vaikka johonkin tenttiin menin kokonaan lukematta. Ei täällä yliopistossa siis niin vaikeaa ole kuin jotkut luulee!
 
Nyt ekana vuonna meillä on ollut jo orientoiva harjoittelu ennen joulua. Se oli todella mielenkiintoinen, ja pääsi näkemään hieman eri roolista millaista siellä koulumaailmassa onkaan. Samalla tajusi myös, ettei opettajan työ ole todellakaan sitä että käyt muutaman tunnin koulussa ja saat pitää pitkät lomat. Opettaja on todellakin vastuussa kaikesta, ja vastuu oppilaista ei ole todellakaan mikään pikkujuttu. Monet opettajat tulevat aamulla todella aikaisin valmistelemaan oppitunteja, ja työpäivä saattaa venyä pitkälle iltaan seuraavan päivän oppitunteja valmistellessa ja kokeita korjatessa. Siihen päälle saat hoitaa oikukkaat vanhemmat, jotka soittelee kotiin että miksi meidän Liisa-Maija on tullut itkien kotiin Kukka-Maarian tönäistyä sen nurin.
 
Mielestäni tulevien koulutukseen hakijoiden onkin syytä tietää, millaista työ todellisuudessa on. Ei se ole helppoa, vaikka toki antoisaa onkin. Minua itseäni viehättää alassa juuri se, että saa olla lasten kanssa tekemisissä ja nähdä heidän kehittyvän, sekä voi vaikuttaa heidän kasvamiseensa ja oppimiseensa. Pääsen vaikuttamaan siihen, millaisia tulevia nuoria ja aikuisia yhteiskuntaan kasvaa. Uskon, että opettajantyössä voin jatkuvasti kehittää itseäni, ja oppia uutta yhdessä oppilaitteni kanssa. Tällä hetkellä ajatuksissa olisi ottaa sivuaineeksi ruotsi, jolloin voisin toimia myös ruotsin opettajana. Toisaalta minua kiinnostaisivat myös erityispedagogiikka sekä alkukasvatus.
 
Onko teidän joukossanne muita luokanopettajaksi opiskelevia tai koulutukseen hakevia? Oliko postauksesta tuleville hakijoille hyötyä, ja löytyykö jotain kysyttävää/tarkennettavaa? Olisi mukava kuulla teidänkin ajatuksia aiheesta :-)


15 kommenttia :

  1. Miulla suunnitelmissa hakea nyt kevään yo-haussa joensuuhun! Vaihtoehtoina olis just luokanopettajan koulutus, tai sit ihan venäjän kieli ja valmistua sitä kautta opettajaks... En tosiaan tiedä mitä teen.. Mut oon seuraillu siun blogia nyt jonkun aikaa, ja pakko sanoo et upee nainen olet!:) Kerroit hyvin siun opiskelusta ja sen alkamisesta!:) Tässä ois tosiaan huhtikuun alkuun aikaa päättää, kumpaan haen ensisijaisesti. Eiköhän tää selviä vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni vastaa sulle varmaan paremmin, mut suosittelen hakemaan molempiin, mutta muista se hakutoivejärjestysuudistus, mistä teille on varmaan puhuttu :) itse pääsin opiskelemaan suomea ja luokanopettajaksi varasijalta. Otin kuitenkin suomen iielen vastaan siten, että se vaihtuu luokanopettajan koulutukseen, jos sinne varasijalta pääsen :) suomen kieltä lukiessa olisi voinut kuitenkin kätevästi valmistua opettajaksi :) ja nyt on mukavaa, kun suomen sain sivuaineeksi ilman erillisiä kokeita, koska läpäisin pääsykokeen silloin varsinaisessa haussa :)

      Poista
    2. Haha musta tuntuu että Emma kyllä vastasi mua paremmin, se tietää tuosta aiheesta enemmän kun minä :-D Mutta hyvä juttu että sulla Tanja on kuitenkin hyviä vaihtoehtoja, ja molemmista voit kuitenkin päästä opettamaan :) Kannattaa miettiä että miten päin se olisi sitten fiksumpaa tehdä, itse en osaa paremmin neuvoa kun ei ole kokemusta tuosta :) Mutta tsemppiä pohdintoihin ja kiitos kivasta kommentista! :)

      Poista
  2. Toi kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoselta! Mä en itse opiskele opettajaksi, mutta tää oli kiva postaus koska haaveilin pitkään opettajan ammatista.. koko ala-asteen ja vähän yläasteellakin :D Eli sinällään olin aika nuori, mutta se oli kuitenkin jo tyyliin ekalta mun mielessä että haluan opeks! Eri opiskelualoista on muutenkin niin kiva lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä oot kyllä sitten pitkään haaveillut tästä alasta! :) Kiva jos tätä oli mukava lukea! Mielenkiintoinen tää ala kyllä todella onkin :-)

      Poista
  3. tää oli tosi kiinnostava postaus! :) tykkään lukea juuri näitä AMK-juttuja, sillä en tiedä vielä yhtään mihin hakisin sitten myöhemmin opiskelemaan, jatkanko tätä samaa liiketaloutta vaiko jotakin muuta.. ihanaa että sä olet päässyt opiskelemaan ammattia josta todella pidät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nuo opiskelujutut on kyllä välillä aika vaikeita juttuja, ja pitää tarkkaan harkita ja pohtia että mitä sitten haluaakaan tehdä. Tsemppiä sulle pohdintoihin, ja toivottavasti saat selvyyden siitä mitä haluat tehdä! :)

      Poista
  4. Voi kuinka kiva postaus. Itse en aijo kyseiseen koulutukseen hakea, mutta haku lähti oikeustieteelliseen, tästä oli silti apua. Itekkin oon jo kauhulla lueskellut kuinka ihmiset on lukenut kirjat ainakin 5 kertaa läpi. En tajua miten niillä riittää aika kun tänäkin vuonna tulee 4 kirjaa ja eivät kuitenkaan koskaan ole mitään ohuita opuksia, töissäkin pitäisi ehtiä käydä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Vau, oikeustieteellinen kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Hui kauhee, kuulostaa kyllä aika pelottavalta :D Mutta voin sanoa vinkkinä että ei se määrä vaan laatu ;) Kannattaa vaan lukea kunnolla ja paneutua niihin teksteihin, kun luet pari kolmekin kertaa kunnolla niin se on paljon parempi kuin kymmenen hätäistä ja nopeaa lukukertaa :) Tsemppiä urakkaan!

      Poista
  5. Minä hain viime vuonna Ouluun ja Jyväskylään, ja osallistuin VAKAVAn jälkeen Oulussa soveltuvuuskokeisiin. Taso oli kova, ja minä en aivan päässyt.
    Nyt välivuoden jälkeen on ollut mukava huomata, miten itse on kasvanut ja kehittynyt ihmisenä kypsemmäksi, varmemmaksi ja viisaammaksi. Nyt haen sitten uudelleen, kypsempänä.
    Välivuodelle otin avoimesta yliopistosta kasvatustieteen perusopintoja, joten olen maistanut yliopisto-opiskeluakin jo hieman.

    Uskaltaisinpa vaan tehdä sen yliopistohaun jo! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi ettei viime vuonna onnistanut, mutta varmasti sitten tänä vuonna on parempi onni matkassa! :) Tosi hienoa että itsekin huomaat mitä muutoksia sinussa on tapahtunut nyt vuoden aikana! Ja onhan se parempi hakea kun on nähnyt niitä opintoja, ja samalla kasvanut ihmisenä. Tsemppiä hurjasti hakuihin, hae vaan rohkeasti! <3

      Poista
  6. Mun mielestä tää oli tosi mielenkiintoinen postaus :) Ihan sama vaikka joku olisi metsänhoitaja (ammatti, joka minua ei kiinnosta ollenkaan), toisten uravalinnoista ja opiskeluista on aina kivaa lukea, jos opiskelijaa itseään kiinnostaa opiskelemansa ala!

    Itse olen hakemassa sosionomiksi ja yhteisöpedagogiksi, urahaaveena nuorisotyöntekijä :) Mun mielestä ollessa tekemisissä nuorten ja lasten kanssa oppii niin paljon, ja työ on todella antoisaa.

    http://hungrythirstymirri.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla :) Tuosta oon kyllä samaa mieltä! Harvoin tietää alasta niin tarkkaan mutta opiskelupostauksia lukiessa saa paljon kivaa tietoa ja ymmärtää, miten joku oudoltakin kuulostava ala voi toista kiinnostaa :)

      Tuo kuulostaa kans tosi mielenkiintoiselta! Voisin hyvin kuvitella että olisin itsekin harkinnut jotain tuollaista :) Tsemppiä paljon hakuihin ja luku-urakkaan!

      Poista
  7. Voi olipas kiva postaus! Omissa suunnitelmissani on myös hakea opiskelemaan luokanopettajaksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kiva kuulla, tsemppiä vaan hakuihin kauheesti! :)

      Poista

Blog Design by Get Polished