11. elokuuta 2016

SAMPI-SAMMAKKO JA MUITA TARINOITA

Ihan ensiksi, mun täytyy kertoa teille Sampi-sammakon tarina. Pohjustuksena tälle, me siskoni Kaisun kanssa kierrettiin pienempinä meidän pihan rinkiä (pihasta pääsee siis kiertämään lenkin) ilta-aikaan tai alkuyöstä, katsellen näkyykö sammakoita. Kutsuttiin tätä sammakkokierrokseksi. Eilen päätettiin verestää vanhoja muistoja, ja niinhän me naureskellen löydettiin pihalta söpö sammakko! Pikku reppana oli kuitenkin vain ihan paikoillaan, ja vaikutti olevan kylmissään. Niinpä Kaisu reippaana tyttönä otti käteensä tämän Sampi-sammakoksi ristimämme otuksen, ja kiikutettiin se hetkeksi sisälle lämmittelemään. Lopputulosta ei varmaan tarvitse paljoa selittää, äitin huuto kuului varmaan naapuriin asti :''DD

Ja siis, mehän pikkuisina rakastettiin sammakoita (ja kaikkea muutakin vastaavaa) yli kaiken. Juuri eilen tämän episodin jälkeen muisteltiin äitin ja isän kanssa menneitä hirmuisen naurunremakan kera. Me nimittäin Kaisun kanssa joskus raahattiin sammakko sisälle, kun mummu oli vahtimassa meitä. Asia paljastui siinä vaiheessa kun sammakko otti hatkat ja hävisi meidän suht tuoreeseen taloon :'DD Voi apua! Lisäksi kuultiin eilen, että samoihin aikoihin raahattiin pihalta löytynyttä sammakkoa vanhalla paistinpannulla. Oltiin laitettu sille vettä ja ruokaa pannulle, mutta sitten fiksuina lapsina lyöty pannun kansi siihen päälle.. Ei varmaan tarvii kertoa mitä sammakkoparalle lopulta kävi. Ou gaad.

 housut, pitsitoppi ja laukku Zara / korkkarit New Look / pöllökoru Glitter

Lupailin näitä asukuvia teille jo kesäkuun alussa, mutta en ole jostain syystä niitä laittanut. Aluksi en muistanut, lopulta en pystynyt. Kuvat on otettu Kouvolassa, olin valtavan onnellinen. Yksi kesän parhaista päivistä. Hymyä, naurua, haleja, sukulaisia, rakkaita, onnea. Jännää, miten vielä hetki sitten mulla oli enemmän kuin osasin elämältä toivoakaan.

Eilen käytiin Joensuussa äitin kanssa. Mulle tuli kämppään uudet alivuokralaiset. Kävin tekemässä tentin, josta lähdin minuutin jälkeen kun en osannut vastata kumpaankaan kysymykseen. No, en kyllä saanut luettuakaan. Painajaiset on jatkuneet ihanasti, ja lauantaina purskahdin itkuun työkaverin kysyessä että milloinkas se koulu alkaa. Oon niin väsynyt siihen kysymykseen. Kaikkeen. Päivä Joensuussa oli aivan hirveä, halusin vain koko ajan pois mahdollisimman nopeasti. Joensuusta, mun omasta kodista ja kaikesta mikä on jo kolme vuotta tuntunut valtavan hyvältä ja olevan täysin mua varten. Jotenkin pärjäsin kuitenkin, vaikka jääkaapin ovesta löytyneiden magneeteista tehtyjen kauniiden lauseiden jälkeen saikin nieleskellä kyyneliä aika kovasti. Siitä on vain hetki, kun lähdin Joensuusta ja luin samoja sanoja hymyillen. "Ikuinen onni". "Todellinen aito rakkaus on kestävä". "Pala mua". "Rakas täydellinen vaimo".

No, tässä tämä asu kuitenkin on. Tykkäsin tuosta kovasti. Harmi vaan housut ei oo tuon enempää vielä päässeet jalkaan, onneksi noita pystyy pidemmällekin syksyyn käyttämään. Jotenkin vierastan sellaisia vaatteita, joihin liittyy muistoja. Tiettyjä muistoja. Mua helpottaa kun saan heittää tavaroita pois, ja oonkin tässä lähiaikoina kaivanut vaatekaapistani taas jätesäkillisen tavaraa eteenpäin laitettavaksi. 

Ihanaa viikon jatkoa teille nuppuset

10 kommenttia :

  1. Voi muru, en osaa enää sanoo mitään uutta. Haluaisin vaan halaan sua<3 Mä heitin kans ison jätesäkillisen vaatteita kirppiskasaan, kun kotiinpalattua alko ahdistaan tää vaatepaljous ja kaikki!
    Ihana asu ja niin herkkä toi toppi♥ Sä olet upea mussukkani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei kukaan osaa, eikä tarviikaan. Kiitos, olet ihana ♥ Jotenkin tavaroiden pois heittäminen on tosi vapauttavaa!

      Poista
  2. Mun mielestä on jotenkin ihailtavaa miten rehellisesti kirjoitat! Tai siis kun monet bloggaajat ja ihmiset peittää surunsa eikä halua puhua siitä. On rohkeaa, että kirjoitat myös surustasi, joka on nyt osa sua. Varmasti se myös helpottaa kun ei tarvitse täällä esittää mitään mitä ei ole <3 Mulla on myös tuo sama, jos on jokin vaate/koru tai muu mikä tuo muistoja(surullisia muistoja), niin en voi pitää niitä.. Sama jotkut kappaleet. Lopulta kuitenkin kun on mennyt aikaa, jokin entinen lempibiisi voikin olla taas lempibiisi kun aika on kullannut muistot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla :') Ajattelinkin tarkemmin kirjoittaa vielä tänne siitä, miksi kirjoitan asioista näin avoimesti blogiin. Ja voi kyllä, tää todella helpottaa edes jollain tasolla! Kiitos Niina ♥

      Poista
  3. Voi Jenni, voimahaleja sinne ♥ Niinkuin Niina sanoi niin kirjoitat tosi avoimesti sun surusta ja jotenkin se on tosi ihailtavaa ja varmasti tekee sulle hyvää :) Tää asu on muuten ihan mielettömän ihana, noi housut varsinkin! ♥ Ja hei kaikki tavarat mitkä herättää kipeitä muistoja niin kirpparille vaan, kyllä se siitä :)♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana ♥ Tekee kyllä edes jollain tavalla hyvää, kirjoittaminen helpottaa. Kiitti, tykkään kyllä housuista itekin kovasti :) Heh, mun kirpparipino on pian aika valtava!

      Poista
  4. Olen samaa mieltä Niinan kanssa - ihanaa miten rohkeasti puet sanoiksi kaikki nuo tunteet, sillä kirjoittamisesta on ainakin itselleni ollut suuri apu vaikeina hetkinä ♥
    Ihana tuo sammakkotarina, haha! :D Voin vaan kuvitella kun olette kannelleet sammakoita taloonne ja yrittänyt auttaa niitä :'DD Upea asukokonaisuus, jotenkin niin siun näköinen :) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla että kirjoittaminen on auttanut suakin - se on oikeasti toimiva keino! ♥

      Heh, meillä näitä sammakkojuttuja riittää.. :D Kyllä saa jälkeenpäin naureskella näille ahahha! Ja kiitti, mäkin tykkäsin asusta jotenkin tosi paljon :)

      Poista
  5. Voii teitä <3 Naureskelin täällä noille sammakkojutuille :D Meidän koira yritti viime vuonna kaksi kertaa syödä sammakon. Rupikonnan. Ja nehän on myrkyllisiä.. Sammakko säilyi hengissä, mutta koiralla alkoi vaahtoa tulemaan suusta ja se meni ihan hulluksi. Piti äkkiä antaa maitoa, joka neutralisoi sen. Noh,kolmatta kertaa haukku ei yrittänyt enää :D

    Ymmärrän miltä tuntuu, kun tietyt vaatteet herättää muistoja. Mulla on myös niin. Sekä paikat, ne vasta pahoja onkin. Mutta onneksi aika tekee tehtävänsä ja lopulta se kaikki helpottaa <3 Mielestäni on tosi hyvä myös, että kirjoitat tunteista, sillä se auttaa jäsentämään omia tuntemuksiaan ja helpottaa sitä oloa. Olet niin mahtava, kun rohkeasti kerrot miltä tuntuu, arvostan <3

    Ps. Asu toimii ja nuo housut on ihan älyttömän siistit! Tuo väri ja kaikki vaan natsaa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muakin naurattaa vielä jälkeenpäinkin tää kaikki :'DD Ja voi apua tuo teidän koiran ja sammakon kohtaaminen, ihan kauhee tilanne!! Onneksi ootte tienneet miten toimia, ettei oo tullut vakavia seurauksia. Mutta varmasti kyllä koirakin lopulta oppii tuollaisesta :'D

      Jep, vaatteet, paikat, tuoksut, äänet.. Kaikki. Reagoin kans tosi herkästi tuollaisiin.

      Kiitos Linda sanoistasi ♥

      Poista

Blog Design by Get Polished