22. joulukuuta 2016

15 RANDOM FACTS

Hiljattain blogini muutti uudelle alustalle, mutten ole esitellyt itseäni täällä suuremmin. Osa vanhoista postauksista on siirretty tänne, ja niiden avulla pääseekin kurkkaamaan mun elämään noin viimeisen kuluneen vuoden ajalta. Lisäksi sivupalkista profiilikuvani alta löytyy hieman tietoa minusta ja blogistani. Mitään tylsää tavallista esittelypostausta en nytkään aio tehdä, vaan kerron itsestäni hieman hauskoja sekä jopa outoja faktoja ;) Muistakaa pitää pilke silmäkulmassa! Aloitetaas..

Mä olen kasvissyöjä. Tässä nyt ei ole mitään outoa tai hauskaa, paitsi se etten ole sitä juuri blogissa maininnut. Esimerkiksi Kuopiossa Viivin luona käydessäni hän hämmästyi, kun totesin ravintolaa valkatessa etten syö lihaa :'D Ja tämä ei tosiaan ole mikään uusi juttu, oon ollut lakto-ovovegetaristi viimeiset krhmm.. reilut 8 vuotta. Ajattelin aiemmin aiheesta kirjoittaa ihan oman postauksensa, mutta toisaalta en tiedä onko mulla aiheeseen mitään uutta ja mielenkiintoista lisättävää tai näkökulmaa.

Oon aivan valtavan herkkä. Erityisherkkä. Tästä aiheesta teen oman postauksensa myöhemmin, mutta halusin lisätä tämän jo tännekin erään tän viikkoisen tapahtuman vuoksi. Puhuttiin kotona joululahjoista, ja siitä että mun sisko saa vanhemmilta suuremman osan lahjasta rahana ja mä taas materiana (ihan tovomusten mukaan). Ehdotin, että Kaisuhan vois ostaa lahjarahallaan vaikka arpoja, ja tokaisin että olisin kyllä kateellinen jos hän voittaisi sitten suuren summan rahaa. Sitten aloin miettimään, että jos hän ei saisikaan arvoillaan yhtään mitään. Mulla olisi edessäni iso kasa lahjoja, ja hänellä pino tyhjiä arpoja. Sitä ajatustahan mä sitten kirjaimellisesti itkin hyvän aikaa illasta.... Ja tänään pelkän asian ajattelu nosti kyyneleet silmiin.

Mun on todella vaikea ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Ihan hävettää myöntää, ja samalla pelkään moniko kukkahattutäti tähän tarttuu. Mutta fakta mikä fakta.. Ihme kyllä en ole koskaan saanut ylinopeussakkoja, vaikka lähes jokaisella matkalla sellaiseen olis hyvät mahdollisuudet. Tämä hurjastelu periytynee isältä, ja ollaankin monet kerrat ajettu kilpaa. Kovaa. Huhh.

Näitä autoiluun liittyviä juttuja löytyy muutama, ja seuraava kytkeytyykin läheisesti edelliseen kohtaan. Mä vihaan Fiat Puntoja!! Siis voiko olla raivostuttavampia autoja olemassa?! Ne mun rattiraivon herättävät hidastelevat tai muuten vain törttöilevät purtilot on lähes aina juurikin Puntoja, ja mun niskavillat nousee pystyyn aina sellaisen nähdessäni. Mun rattiraivo ei tosiaan oo mitään kevyttä nähtävää, kiljun kirosanoja ja ohjeita edellä hidasteleville törpöille sen minkä ehdin :'DD Ja varsinkin viime kesän tienoilla mun vihasuhde Puntoihin oli pahimmillaan, ja ärisin joka kerta sellaisen nähdessäni.

Mä en tee omassa kodissani lähes koskaan perunaruokia. Syy siihen on hyvin yksinkertainen; mä en vaan kuollaksenikaan osaa valmistaa perunoita :D Meinasin kirjoittaa "keittää", kunnes muistin tekemäni perunamuusin, jos sitä muusiksi voi sanoa. Paremminkin liisteri, kastikekin oli enemmän muusia kuin se järkyttävän näköinen ja makuinen litku. Oh well.. Lähes mitä vaan muuta mä kyllä osaan kokata, mutta näinkin yksinkertainen juttu tuottaa valtavasti harmaita hiuksia. 

Mä oon todella hyvä pesemään pyykkiä. Ja hyvällä tarkoitan nopeaa ja tehokasta. Tungen kaikki pyykit samaan pesuun välittämättä materiaalista, väristä tai pesuohjeista. Tämän huomioon ottaen mun täytyy olla erittäin hyvä pyykkääjä, kun aina on tullut kaikki vaatteet normaaleina takaisin ;) Tai no, pari viikkoa sitten osa mun valkoisista alusvaatteista halusi ottaa hieman uutta vaaleanpunaista sävyä.. No mut hei, joulukin on tulossa!

Mä kiroilen. Paljon. Kuitenkin hyvin suodatetusti seurasta riippuen, ja lähinnä lähimpien tyyppien kanssa mun kielenkäyttö pääsee valloilleen. Erästä lainaten "Kuinka tuollainen enkeli voi puhua tuolla tavalla?!". Uuups. Puhun silti aina nätisti esimerkiksi lasten kanssa sekä muissa virallisemmissa paikoissa kuten töissä, koulussa tai hiemankin vieraampien ihmisten seurassa. 

Mä en osaa syödä. Oon aivan valtava porsas, ja sotken aina vaatteeni tai tiputan ruoat pöydälle, lattialle tai syliini. Tästä on tullut jo hyvä vitsi lähipiirini kanssa. Uusin saavutukseni on se, kun jouluaterialla onnistuin sotkemaan ystäväni uuden paidan salaatinkastikkeeseen. Öööö, okei Jenni. Jos mua pyydettäisiin treffeille syömään, niin ei varmaan tarvii paljon arvata vastausta. 

 ♥ Viime aikoina mulle on kehittynyt valtava viha kirppiksillä käyviä ihmisiä kohtaan. Mä rakastan kirppiksiä, rakastan kirppiksillä kiertelyä.. Mutta en vaan voi sietää niitä urpoja, jotka eivät osaa käyttäytyä kirppiksellä. Mummot ja mammat tukkii koko tien kärryillään, ettei heistä varmasti pääse millään konstilla ohi. Sitten sitä jäädään juttelemaan tutun kanssa oikein koko käytävän leveydelle, ettei vahingossakaan muut ihmiset pääsisi kulkemaan. Käyn Joensuussa oikeastaan yhdellä ainoalla kirppiksellä, ja siellä on todella kapeat ja ahtaat käytävät, sekä valtavasti porukkaa poikkeuksetta. Parhaimmillaan oon joutunut kirppiskierroksen aikana lähes viisi kertaa pyytämään tietä.. Eikö sitä voisi välillä ajatella omillakin aivoilla, kysynpähän vaan.

Mä ajan bemarilla ja mun peräkontista löytyy subbari :D Moni ei tätä ehkä uskoisi. Oon henkeen ja vereen bemmimimmi, ja mun ajotavat on hyvin tyypillisen bemarikuskimaiset. Subbarin seurauksena mun kuulo on aivan varmasti heikentynyt, huomaan sen itse ja monet läheisetkin ovat kommentoineet asiasta. Aika kammottavaa..

Mä vihaan varmaan eniten maailmassa auton puhdistamista kinoksen alta. Tästä johtuen olenkin hyvin tehokas ja nopea auton putsaaja! Kaverinikin totesi kerran, että Jennin auton tunnistaa aina puhdistamistamistyylistä; ikkunaa on raaputettu sen verran että eteen näkee juuri ja juuri, sekä lumet on takuuvarmasti katolla. Kyllä ne sieltä ajallaan tippuu ;) Yleensä oon aina myöhässä varsinkin koulusta, ja en ikinä muista varata auton putsaamiseen aikaa.

Me käytetään siskoni kanssa hassuja nimiä toisistamme, en edes muista milloin viimeksi olisin sanonut häntä Kaisuksi, muuta kuin ulkopuolisille. Tää herättää aina hilpeyttä, varsinkin kun kaupassakin huutelen häntä milloin milläkin nimellä. Tän hetken lemppareita on Rousku, Rytty, Lytty, Löpötti, Löpö, Löpsi, Pirjo, Lätty, Lyttynen... :D

Yksi mun alahampaista on todella vino huolimatta lukuisista oikomishoidoista ja hampaiden poistoista. Sitä ei onneksi normaalisti puhuessa nää, mutta jos laitan päätä alaspäin tai nauran suu auki, niin taitaa se vilkkua.

Mä juttelen aina lemmikeille. Nasu on varmaan pahin, sille höpötän koko ajan :D Tällä hetkellä kutsun sitä Nupuksi (kullannuppu, u know), ja oon saanut muun perheen raivon valtaan. Nellin ja Nessun kuolemien jälkeen kaikki mun koirarakkaus on kohdistunut Nasuun, ja muut vitsaileekin jatkuvasti meidän symbioosista. Tää karvakamuille juttelu on mennyt sille tasolle, että joskus Kaisu jopa heräsi kesken unien ihmettelemään että kelle mä oikein höpäjän.

Mulla on hirveä ongelma ymmärtää lehmien, sonnien ja härkien väliset erot. Ihan hävettää myöntää näin tulevana opettajana :D Oon saanut muut repeilemään tälle jo monta vuotta, ja parhaat selittäjät on jopa hermostuneet mun älyämättömyyteen tässä asiassa. Kaikki on lehmiä, sonni on miespuolinen lehmä ja härät on rodeokehässä Espanjassa juoksevia ruskeita, omaa rotuaan olevia elikoita. Right? :'DD

Löytyikö uusia paljastuksia minusta, tai pystyitkö samaistumaan johonkin kohtaan? ;) Kerro ihmeessä jokin hauska paljastus itsestäsi, olisi ihana oppia tuntemaan teitä lukijoita paremmin!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Blog Design by Get Polished